- Finnish-International Kayak Racing Website -


UUTISET
LAJIESITTELY
KILPAILUTOIMINTA
HARJOITTELU
VALOKUVIA
LINKIT
ILMOITUKSET
FOORUMI

TEAM-ratamelonta.net
 HEIKKI RITVOS
 ILKKA RITVOS
 HANNU KAUKOLA


MARATONSIVUT

INTERNATIONAL EDITION










Latest update: 12.12. Linkkejä
Äärimmäisen kova kestävyyslaji
Ratamelonta on yksi olympialaisten fyysisesti raskaimmista kestävyyslajeista, jossa veden kulkuvastus asettaa suuret vaatimukset ylävartalon kestävyys-ja voimaominaisuuksille. Ratamelonnassa kilpaillaan 200m, 500m, 1000m ja 5000m (tai 10 000m) matkoilla. Olympialajeja ovat miehillä 500m ja 1000m, naisilla pelkkä 500m. MM-kisoissa kilpaillaan niiden lisäksi myös 200 metrillä. Suorat matkat eli 200m, 500 ja 1000m käydään 9 melojan voimin n. 9 metriä leveillä poijutetuilla väylillä. 5000 m (ja 10 000m) käydään kierroskilpailuna yleisön edessä. 200 metrin tulo 90-luvulla kilpailuohjelmaan on tuonut melontakilpailuihin aivan uudenlaista räväkkyyttä. Maratonmelonnassa kilpaillaan noin 30-50km matkoilla. Siinä käyttettävät varusteet ja melontatekniikka ovat käytännössä samanlaiset kuin ratamelonnassa ja monet ratamelojat osallistuvatkin silloin tällöin myös maratonkilpailuihin. Maratonmelonnasta voit lukea lisää maratonmelontasivuilta.

Kajakki yleisempi
Kanoottityyppejä on kaksi: kajakki (K) ja kanadalaiskanootti (C) . Näistä kajakki on noussut viime aikoina suositummaksi. Suomessa melonta onkin nykyään keskittynyt lähes yksinomaan kajakkiin. Kajakissa melojat istuvat ja käyttävät kaksilapaista melaa. Kanadalaiskanootissa melojat ovat toispolvi-asennossa ja melovat yksilapaisella melalla. Sekä kajakissa että kanadalaiskanooteissa kilpaillaan yksiköissä (K-1, C-1), kaksikoissa (K-2, C-2) ja neliköissä (K-4, C-4).

Suomalaiset menestyneet
Melonta on Suomessa perinteisesti menestyslaji. Olympiavoittoon ovat pystyneet kajakkimelojat Mikko Kolehmainen (Barcelona 1992), Sylvi Saimo, Thorwald Strömberg, Yrjö Hietanen ja Kurt Wires (Helsinki 1952). 1960-1980-luvuillakin suomalaiset olivat aivan maailman terävimmän kärjen tuntumassa, olympialaisissa sijoitukset pyörivät välillä 4-6. Kanadalaiskanootti ei ole koskaan ollut suomalaislle yhtä tuttu kulkuneuvo kuin kajakki, menestyneimmät C-melojamme ovat olleet Olavi Ojanperä (olympiapronssia Helsingissä 1952) ja Timo Grönlund (neljäs Los Angelesin olympialaisissa 1984). Suomalaiset ovat viime vuosinakin olleet vakiovieraita arvokisojen finaaleissa. Vuoden 2005 EM-kisoissa Kimmo Latvamäki ja Jenni Honkanen voittivat pronssia K-1 200 metrillä. Aikaisemmilta vuosilta kaksinkertaisella olympiaedustaja Latvamäellä on useita arvokisojen neljänsiä ja viidensiä sijoja tältä samalta matkalta. 500 metrillä Kimmo on ollut parhaimmillaan MM-kuutonen vuonna 2001. Vuonna 2004 Ateenan olympialaisisa Jenni Honkanen selvityi finaaliin K-1 500 metrillä ja meloi kahdeksanneksi, mikä oli yksi koko Suomen joukkuuen parhaista sijoituksista. Viimevuosikymmenten parhaista suomalaisnaisten 500 metrin arvokisasijoituksista on kuitenkin vastannut Anne Rikala, joka vuonna 2005 sijoittui MM-kisoissa viidenneksi ja EM-kisoissa neljänneksi.